Sitkeä ruusupensas

Kun parisen vuotta sitten muutimme tähän asuntoon olin into piukeana kun sain oman pikkuisen pihan. Tai kaksikin pihaa, etu- ja takapihan. Kummatkin olivat aika "luonnontilassa", edelliset asukkaat eivät olleet juurikaan pihaa hoitaneet. Muutimme toukokuussa ja takapihalla oli vielä joulukuusen ranka odottamassa uutta sijoituspaikkaa. Kuusen neulaset olivat levinneet pitkin pihaa ja näytti siltä ettei nurmikkoa yms tähän talouteen vähään aikaan tule. Toisin kuitenki kävi, rakkautta ja rapsutusta niin kyllä nyt vihertää sekä etu- että takapiha.

Etupihalla oli huonosti hoidettu nurmikko jonka alta löytyi viime vuonna vaivainen ruusun taimi (?). Tein niin että rajasin taimen vanhoilla kiuaskivillä ja laitoin puutikut ja narua taimen ympärille että se saisi kasvaa rauhassa. Tänä kesänä olen saanut nauttia oman maan ruusuista! En tiedä onko tämä mikään lajike, mutta ihanalle se tuoksuu. Olen napannut muutaman kerran keittiön pöydälle maljakkoon parit ruusut.

Tunnelma täällä ruusujen keskellä on muutenkin aikas ihana. Loma alkoi! Seuraavat neljä viikkoa vapaata oleilua, aivan mahtavaa! Muita suunnitelmia ei ole kuin viikon kuluttua viikko Ahvenanmaalla kera parhaiden ystävien, ihanaa! Ja saa muuten heittää kommenttiboksiin Ahvenanmaa vinkkejä, olemme menossa sinne ekaaa kertaa. (ystävät ovat vanhoja konkareita mutta meillä ei ole kokemusta kuin laivalla ohi hurahtaen...)