Juhannus Helsingissä

Juhannusaattomme alkoi Hakaniemen torilta, joka oli tupaten täynnä iloisia Juhannukseen valmistautuvia helsinkiläisiä. Perunaa ostettiin niin suurin joukoin että jokaiseen perunakojuun oli pitkät jonot. Joimme kahvit ja söimme karjalanpiirakat torikahvilassa, naapurikahvilassa oli elävää musiikkia. Ihana tunnelma. Ja muuten se mikä Hakaniemen torilla on mahtavaa kun siellä ei ole LOKKEJA ollenkaan. Vain kesyjä pikkulintuja, jotka meinasivat kyllä napata herkuistamme osuutensa. 

Torin jälkeen suuntasimme matkamme Kotiharjun saunaan. Meidän oma sauna odottelee pientä remonttia, ylälaude on rikki joten sen vuoksi emme päässeet kotona Juhannussaunaan. Päätimme suunnata ensimmäistä kertaa (vaikka melkein 20 vuotta olemme Helsingissä asunet) Kotiharjun saunaan. Siellä meitä odottikin valtava jono, joka onneksi pieneni nopeasti. Minä suuntasin naisten puolelle ja mies toiselle puolelle. Sovimme kadulle vilvoittelutreffit löylyjen välissä. 

Voi sentään mikä ihana paikka Kotiharjun sauna onkaan, täytyy alkaa useammin käymään siellä. Tuntui että iho lauloi ilosta kun lauteiden lempeitä löylyjä pääsi nauttimaan. Olen itse kova saunoja, saunon joka päivä! Ja aina kun pääsen kunnon puulämmitteiseen saunaan ei voi kuin huokailla onnesta. Ja tuollaisessa todella vanhassa saunassa on tunnelmaa, lauteet oli täynnä saunovia Juhannukseen valmistautuvia naisia. En ollut hankkinut vihtaa, mutta muutamalla saunojalla oli oma vihta ja se tuoksu ja vihtomisen ääni on pelkästään niin rauhoittavaa että hyvin pärjäsin ilman omaa vihtaa. 

Suosittelen kaikille saunojille Kotiharjun saunaa, käykää katsomassa aukioloajat yms. täältä.

Saunan jälkeen kävimme vilvoittelemassa terassilla kunnes palasimme kotiin grillailemaan. Ei ole juhannus mitään ilman grillaamista ja yötöntä yötä! Hyvä Juhannus oli!

Ihana joulu oli, nyt kohti uutta vuotta

Perheen ja sukulaisten seurassa vietetty joulu suhahti taas vauhdilla ohi. Sitä innolla odotti, teki omat valmistelut ja fiilisteli. Nyt joulun jälkeen on taas hieman tyhjä olo. Minusta joulu on ihan paras juhla, se tunnelma, ne tuoksut! Minun joulu on muuten stressitön, en ole esim. IKINÄ tehnyt laatikoita. Tai paljon muutakaan jouluruokaa. Rosolli ja aamun riisipuuro taitavat olla ainoat mitkä minun kätösistä ovat lähteneet. Mies paistaa aina kinkun (olen kasvissyöjä niin minä en siihen puuhaan muutenkaan ryhtyisi). 

Minusta jokaisen pitää tehdä omanlainen joulu eikä joidenkin muiden odotusten mukainen, sellainen missä pitää selkä vääränä itse tehdä kaikki - alusta loppuun saakka. Ellei sitten ole aikaa tehdä tuota kaikkea, ilman itkua ja hammastenkiristelyä :) 

Nyt kun joulusta on "päästy" eroon niin seuraavaksi päästäänkin juhlimaan uutta vuotta! Perinteisesti olemme kokoontuneet rakkaiden ystävien kanssa jompien kumpien koteihin, mutta tänä vuonna tehdään poikkeus kun lapsukainen halusi viettää joulun Stadissa. Mennään syömään keskustaan ja toivon että ei jouduta rakettien uhreiksi. Mielelläni vietän uuden vuoden aina sisätiloissa kun rakettihässäkät tuntuu vuosi vuodelta menevän hullummaksi. 

Lenkin varrella kännykällä napattu (kuten muutkin tämän postauksen huippuotokset) kuva. 

Vuosaaren Golfkenttä täydessä talvikunnossa, taisi joku siellä kävelläkin. En katsonut tarkemmin, että oliko mailat mukana. Tuo paikka on muuten maaginen, se kenttä aina yllättää vaikka tietää sen olemassaolon. On ihan hassua tupsahtaa yhtäkkiä keskelle golf-kenttää. Ensimmäisinä kertoina tuolla pyöräillessäni ajauiduinkin vahingossa keskelle kenttää. Tuli kiire pakittaa pois keskeltä peliä.

Alla muutama muisto jouluaatolta: suklaata ja hetki sitten pakastimesta otettu vihta. Joulusaunassa pitää aina olla "tuore" vihta. Tämä vihta tosin ei ollut ihan täydellinen. Siinä oli outo sivutuoksu, ei vihtamainen....

Ja viimeisenä joulumuistona yksi kuusen alta löytynyt lahja: Egotripin Aina matkalla jonnekin. Ilkka Mattilan kirja. Olen nyt kahlannut sitä puoleenväliin, kiva kirja! Tykkään!

Uusi vuosi ja hieno sunnuntai

Sunnuntaisin varsinkin on ihanaa rauhassa juoda aamuista kahvia ja lukea Hesaria. Eipä ole kiire ollenkaan -on aikaa haaveilulle. Haaveilun aihe nro 1 on asunto. Asumme nyt kerrostalossa ja varsinkin minä haluaisin edes pienen pienen oman pihan. Asuntoliitettä lukiessa voi taas romuttaa haaveet. Helsingissä asuntojen hinnat ovat edelleenkin päätä huimaavia. Jatkan lottoamista.

Uuden vuoden kekkereistä jäi juustoja ja muita herkkuja. Teinkin "lounaspäivälliseksi" pikaisen salaatin kera spagetin. Viimeiset peston jämät ja chilikastiketta kyytipojaksi. Myös perinteiset yrttitarhan mausteet ja mustapippuri antoivat kipakan silauksen spagetille.

Illan tullen olikin aikaa saunomiselle. Kerrostalon koppisaunassa on mukavaa leikkiä "mökkitunnelmaa" sytyttämällä kynttilöitä. Saunassa mieli lepää.

Saunatupa

Viikonlopun virkistys oli vierailu ystävien luona. Pidän saunomisesta kovasti paljon ja tälläisessa saunatuvassa istui mieluusti tovin jos toisenkin. Mieli virkistyi ja sielu lepäsi. Saunatuvasta oli ihana siirtyä pimeässä syysillassa tuvan nurkalla olevaan paljuun. Kymmenet kynttilät ja tuikut valaisivat iltaa ja yötä.